Tekijä (16.01.2020 - Heikki Jokinen) Arviolta 36 000 palestiinalaista työskentelee miehitetyn maansa laittomissa israelilaisissa siirtokunnissa. Heillä ei usein ole muuta mahdollisuutta. Siirtokuntien palestiinalaisista työläisistä 11 prosenttia käy töissä miehittäjien anastamilla mailla, jotka hänen perheensä tai sukulaisensa omisti.
Saadakseen työtä siirtokunnasta palestiinalainen tarvitsee Israelin viranomaisilta työluvan, johon antaa lausunnon armeijan alainen keskustiedustelupalvelu Shin Bet.
Työnantajan on helppo päästä eroon työntekijöistään vaatimalla työluvan peruuttamista. Syy voi olla yhteiskunnallinen aktiivisuus, lakkoilu tai ammattiliiton jäsenyys.
Siirtokuntien jättibisnekseksi kasvanut teollisuus keskittyy veroetuja ja tukia nauttiviin erityistalousalueisiin. Alkuperäiset asukkaat taas kärsivät ankarista liikkumisrajoituksista, pakkosiirroista, maan pakko-otosta, talojen purkamisesta ja rakennuskielloista.
Israel sovelsi palestiinalaisiin pitkään Jordanian rankasti vanhentunutta 1960-luvun työlakia. Ihmiset jaettiin kahteen luokkaan, sillä israelilaisiin noudatettiin kotimaansa lakia.
Vuonna 2007 Israelin korkein oikeus päätti, että siirtokuntien palestiinalaisiinkin on sovellettava Israelin työlakeja. Osa yrityksistä alkoikin maksaa Israelin vähimmäispalkkaa.
Israelilainen ihmisoikeusjärjestö Kav LaOved sanoo kuitenkin, että ainakin puolet yrityksistä maksaa palestiinalaisille alle vähimmäispalkan. Palkkakuitteja ei anneta tai ylitöitä ei kirjata. Vaadittavia vakuutuksia puuttuu, sillä israelilaisyhtiöt eivät aina suostu vakuuttamaan palestiinalaisia.
Periaatteessa palestiinalainen työläinen voi vedota israelilaiseen tuomioistuimeen. Vuonna 2016 Israelin oikeusministeri päätti, että Jordanin laakson maatyöläisten kanne työoloista otetaan käsittelyyn vain Israelin asukkailta, Wac-Maan -ammattiliitto sanoo.
Palestiinalaisten on sen sijaan maksettava asiansa käsittelystä takuu, joka kattaa työnantajan kulut, mikäli työläinen häviää. Maan korkein oikeus vahvisti päätöksen viime vuonna.
Monet ammattiliitot kannattavatkin laittomien siirtokuntien tuotteiden boikotointia, kuten Britannian ja Norjan keskusjärjestöt TUC ja LO.
Siirtokuntien tuotteita tuodaan paljon Eurooppaan, usein väärällä alkuperämerkinnällä. EU:n tuomioistuin päättikin marraskuussa, että Palestiinan ja Golanin laittomista siirtokunnista tulevaa viiniä ei voi myydä EU:ssa israelilaisena. Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan, oikeus perusteli.