Arkisto

Tekijä (15.05.2024 - Heikki Jokinen) Kesäkuussa 2019 Vietnam ratifioi Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksen 98. Se takaa perustason ammatillisen järjestäytymis- ja sopimusvapauden. Lokakuussa maa aikoo ratifioida myös yleissopimuksen 87, joka takaa laajan järjestäytymisoikeuden.

Päätösten taustalla on maan vahva riippuvuus viennistä. Kauppakumppanit, kuten Euroopan unioni, vaativat Vietnamia sallimaan järjestäytymisen vapaakaupan ehtona.

Kommunistinen yksipuoluemaa loikin pakon edessä mallin, joka kelpaisi Suomen paperiteollisuudellekin. Nyt Vietnamissa on mahdollista perustaa yritystasolla työntekijöitä edustavia elimiä. Ne eivät kuitenkaan saa liittyä yhteen tai tehdä yhteisiä työehtosopimuksia.

Mutta maassa on yhä vain yksi ammatillinen keskusjärjestö, maan hallintoa varauksetta tukeva VGCL. Sen yhteys yritysten johtoon on läheinen.

Tekijä (15.05.2024 - Heikki Jokinen) Moni pitää vähimmäispalkkaa toimivana järjestelmänä. Ainakin Georgiassa se toimii hyvin. Niin hyvin, että sitä ei ole korotettu vuoden 1999 jälkeen. Nyt vähimmäispalkka on 20 laria, 7 euroa. Kuukaudessa, ei tunnissa. Litra maitoa maksaa 4,85 laria.

Tekijä (15.05.2024 - Heikki Jokinen) Myanmarin teollisuustyöläisten liiton puheenjohtaja Khaing Zar Aung sai tämän vuoden Arthur Svensson -palkinnon. Hän aloitti työn tekstiilitehtaassa 16-vuotiaana ja opiskeli työn ohessa taloustieteitä.

Hän on joutunut lähtemään Myanmarista useita kertoja, ja palannut sorron taas hellittäessä. Hänen johdollaan tekstiiliteollisuuden järjestäytyminen eteni voimakkaasti. Vuoden 2021 sotilasvallankaappauksesta Khaing Zar Aung asuu maanpaossa Saksassa.

Hän toimii näkyvästi kotimaansa työläisten oikeuksien puolesta sekä maansa veristä sotilashallintoa vastaan. Tapasin Khaing Zar Aungin viime vuonna, ja hän sanoi pitävänsä selvänä, että ammattiliitot voivat horjuttaa sotilasjunttaa.

Tekijä (17.04.2024 - Heikki Jokinen) Yhdysvaltain autotyöläisten liitto UAW saa viimeinkin jalansijan maan eteläisten osavaltioiden autotehtaissa. Vuonna 2014 Volkswagen tarjosi työntekijöille yritysneuvostoa tehtaallaan Chattanoogassa Tennessessä.

Työläiset torjuivat sen niukasti äänestyksessä valtavan ulkopuolisten vastakampanjan jälkeen. Osavaltion oikeistopoliitikotkin uhkasivat yhtiön veroetujen poistamisella, mikäli se alkaa keskustella työntekijöidensä kanssa. Liitto hävisi seuraavankin äänestyksen 2019.

Maaliskuussa 2024 UAW ilmoitti, että se on kerännyt tukikortit 70 prosentilta Chattanoogan tehtaan työläisistä. Liitto vaatii nyt viranomaisilta oikeutta saada toimia tehtaalla ja aloittaa työehtosopimusneuvottelut.

Tekijä (17.04.2024 - Heikki Jokinen) Luottamus ammattiliittoihin on noussut Ruotsissa. Medieakademin selvittää joka vuosi kansalaisten luottamusta viranomaisiin, organisaatioihin ja yrityksiin. Nyt liittoihin luotti paljon tai melko paljon 43 prosenttia. Viisi vuotta sitten luku oli 35 prosenttia.

Yrityksistä liittoja luotetumpia olivat vain Ruotsin Alko Systembolaget 69 prosentilla ja Ikea 57 prosentilla. Vähiten ruotsalaiset luottivat Teslaan, 11 prosenttia.

Keskusjärjestö LO:n tiedottaja Isabelle Ljungberg arvelee Arbetet-lehdelle, että rauhattomat ajat saavat ihmiset näkemään liittojen tärkeän työn, että ne todella kamppailevat jäsentensä puolesta.

Tekijä (17.04.2024 - Heikki Jokinen) Israelin armeija tuhosi maaliskuussa Palestiinan ammattiliittojen keskusjärjestö PGFTU:n Gazan päämajan. Viisikerroksisessa talossa toimi lisäksi eri palveluja, kuten päiväkoti 380 lapselle ja leipomo.

Skottilehti The National kirjoittaa, että tämä on kolmas kerta, kun miehittäjän armeija pommitti päämajaa. Edellinen hyökkäys tapahtui 2014. Lisäksi Israelin armeija tuhosi nyt kolme keskusjärjestön sivutoimistoa al-Rimalissa ja Yarmuk-kadulla Gazassa.

Tekijä (20.03.2024 - Heikki Jokinen) Kuolemaan johtaneet työtapaturmat lisääntyivät Ruotsissa viime vuonna. kaikkiaan työssä menetti henkensä 61 ihmistä. Luku on korkein sitten vuoden 2011. Keskustelu työturvallisuudesta tuli traagisen ajankohtaiseksi, kun joulukuussa yhden viikon aikana työssään kuoli yhdeksän ihmistä.

Joulukuun 11. päivänä viisi rakennustyöläistä kuoli, kun rakennushissi putosi 20 metriä maahan. Asian eduskuntakeskusteluun nostanut Vasemmmistopuolueen Ciczie Weidby muistutti, että yksikään hissionnettomuudessa kuollut ei ollut pääurakoitsijan palkkalistoilla. Työpaikalla toimi 119 alihankkijaa neljään tasoon ketjutettuina.

Työympäristöviraston osastonjohtaja Per Nylén sanoo Dagens Arbete -lehdessä, että piittaamattomuus työturvallisuuslaeista lisääntyy, kuta alemmas yritysketjussa mennään. Onnettomuudet eivät kuitenkaan keskity joillekin aloille.

Tekijä (20.03.2024 - Heikki Jokinen) Ruotsalaisen suuryrityksen toimitusjohtaja ansaitsee 67,2 -kertaisesti teollisuustyöläisen keskipalkan, laski keskusjärjestö LO. Se vertasi 50 suurimman yhtiön toimitusjohtajien 2022 tuloja työläisten tuloihin.

Demokraattisen eliitin tulot olivat 4,2 kertaa teollisuustyöläisten. Ryhmään kuuluvat muun muassa poliitikot, korkeat virkamiehet, työmarkkinajärjestöjen johto ja päätoimittajat.

Tekijä (20.03.2024 - Heikki Jokinen) Maailman teollisuustyöläisten kattojärjestö Industriall on "epätoivottu" järjestö Venäjällä, päätti maan oikeusministeriö helmikuussa. Järjestö muodostaa "vaaran valtion turvallisuudelle ja perustuslailliselle järjestykselle".

Epätoivottavan järjestön toimintaan osallistumisesta saa ensimmäisellä kerralla sakon, toisella vankeutta neljään vuoteen asti. Sen rahoittamisesta tai organisoinnista voidaan tuomita vankeutta kuuteen vuoteen asti.

Tekijä (14.02.2024 - Heikki Jokinen) Argentiinan laitaoikeistolainen presidentti Javier Milei julkisti joulukuussa lakipaketin, jonka hän aikoo ajaa läpi.

Suuri linja on sama kuin hänen aateveljillään maailman eri kolkissa. Kaikki yksityistetään, mikä irti lähtee. Julkista sääntelyä ja hallintoa kutistetaan, yritysten valtaa lisätään. Taustansa Milei varmisti erottamalla 22 kenraalia ja vaihtamalla kaikkien aselajien johdon.

Tammikuussa Milei toimitti edustajahuoneelle ja senaatille 664 pykälän lakiesityksen. Se muuttaisi kerralla yli 300 eri lakia. Jos jompikumpi tai molemmat parlamentin kamareista hyväksyy maaliskuussa esitykset, ne tulevat voimaan.

Kuten Orpon-Purran hallituksella, Mileilläkin työelämän ehtoihin tehtävät rajut heikennykset ovat politiikan ydintä. Milein lakiesitys muun muassa sallisi lyhytaikaiset työsopimukset, pidentäisi koeaikaa kolmesta kahdeksaan kuukauteen sekä laillistaisi 12 tunnin työpäivät.