Arkisto

Tekijä (14.06.2023 - Heikki Jokinen) Presidentti Macronin esitys eläkeiän nostamisesta 62 vuodesta 64 vuoteen synnytti pitkän ja laajan mielenosoitusten aallon Ranskassa. Sadattuhannet marssivat esitystä vastaan.

Lopulta esitys hyväksyttiin. Sen tuki parlamentissa kuitenkin hupeni vähitellen. Presidentti käytti lain sallimaa, harvoin käytettyä tapaa ohittaa parlamentti päätöksenteossa.

Muutos ei tunnu eurooppalaisittain rajulta. EU-maissa 65 vuotta on yleinen eläkeikä. Moni maa on kuitenkin nostanut tätä 67 vuoteen tai jo päättänyt tulevasta nostosta. Me ihmiset elämme kaikkialla yhä pidempään.

Mekaaninen eläkeikään tuijottaminen ei ole koko totuus. Oleellista on, kauanko eläkkeellä ehtii olla ja onko silloin vielä terve. Etelä-Afrikassa miesten keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä on 60, mutta odotettavissa oleva elinikä 62,2 vuotta.

Tekijä (14.06.2023 - Heikki Jokinen) Saksan ay-liikettä lähellä oleva WSI-tutkimuslaitos vertasi työehtosopimusta noudattavia yrityksiä sitä ilman toimiviin. Jälkimmäisissä ansiot ovat keskimäärin 11 prosenttia pienemmät ja työaika 54 minuuttia enemmän viikossa.

Vuonna 2000 työehtosopimus kattoi 68 prosenttia Saksan yritysten työntekijöistä, vuonna 2021 vain 52 prosenttia. Vähiten sopimuksia on maan itäosissa.

Niissä palkanmenetyksetkin ovat suurempia, kuten Brandenburgin osavaltiossa 15 prosenttia. Ilman työehtosopimusta olevissa yrityksissä on siellä ahkeroitava maaliskuulle asti, jotta saa sopimusta noudattavien yritysten työntekijöiden edellisvuoden tulot.

Tekijä (14.06.2023 - Heikki Jokinen) Tanskan ammattiliittojen keskusjärjestö FH:n puheenjohtaja Lizette Risgaard erosi tehtävästään. Syynä oli kymmenen tapausta, joissa Risgaardin väitettiin kosketelleen nuoria miehiä sopimattomalla tavalla.

Risgaard pyysi anteeksi ja sanoi, että hänen käyttäytymisensä on voitu kokea rajoja ylittäväksi. Se ei ole koskaan ollut tarkoitukseni, hän sanoi.

Tekijä (17.05.2023 - Heikki Jokinen) Viime vuoden huhtikuussa Valko-Venäjän valtiollinen turvallisuuspalvelu KGB pidätti lähes kaikki itsenäisten ammattiliittojen johtajat. Joukossa olivat keskusjärjestö BKDP:n puheenjohtaja Aljaksandr Yarashuk sekä varapuheenjohtaja Siarhei Antusevich.

Samalla poliisi teki laajat etsinnät BKDP:n jäsenliittojen toimistoissa ja pidätti niidenkin johtoa. Kaikkiaan BKDP arvioi lähes 50 aktiivinsa joutuneen pidätetyiksi. Vangittuina heistä on yhä yli 30.

Useille pidätetyistä on jaettu useiden vuosien vankeustuomioita. Maaliskuussa 2023 korkein oikeus vahvisti osan tuomiosta: Yarashuk 4 vuotta, Antusevich 2 ja keskusjärjestön kirjanpitäjä Irina But-Husaim puolitoista vuotta.

Oikeistodiktatuuri pitää riippumatonta journalismia rikoksena, kuten ay-toimintaakin. Maaliskuussa 2023 Euroopan Journalistiliitto EFJ laski, että maan vankiloissa virui 35 journalistia.

Tekijä (17.05.2023 - Heikki Jokinen) Ruotsalainen panostaja Richard Bredin joutui pahaan pulaan auttaessaan ystäväänsä, kertoo Dagens Arbete. Lapsuudenystävä soitti ja kertoi löytäneensä mökkinsä vuokralaisen jäljiltä räjähdysaineita. Bredinillä on kallionräjäytysten pätevyyskirja ja hän suostui hakemaan dynamiitin poliisille.

Sitä oli neljä laatikkoa, 80 kiloa. Bredin kauhistui määrää, vei varoen dynamiitin yrityksensä räjähdevarastoon ja pyysi poliisia hakemaan sen.

Tekijä (17.05.2023 - Heikki Jokinen) Norjan keskusjärjestö LO:n huhtikuinen sopimus vuodelle 2023 tuo inflaation ylittävät palkankorotukset. Inflaatioksi odotetaan viisi prosenttia, ja sopimuksen kustannusvaikutus on 5,2 prosenttia. Yleiskorotus on 65 senttiä tunnilta. Matalapalkkaerä on sen päälle 26 - 36 senttiä tunnilta. Sen saa, jos sopimuspalkka on alle 90 prosenttia teollisuuden keskipalkasta. Se oli viime vuonna 44 775 euroa vuodessa.

Tekijä (19.04.2023 Heikki Jokinen) Oikeistolaisen Kansan valta -puolueen Yoon Suk-yeol aloitti äärimmäisen täpärän voiton jälkeen Etelä-Korean presidenttinä toukokuussa 2022. Hänen työlistansa kärjessä ovat työelämän sääntöjen heikentäminen ja ammattiliittojen murskaaminen.

Vuoden alussa Yoonin hallitus käski ammattiliittoja toimittamaan viranomaisille kirjanpitonsa. Osa liitoista piti vaadetta laittomana ja ainakin 86 liittoa on jo sakotettu.

Erityisesti hallitusta ärsyttävät rakennustyöläisten liitot. Poliisi ratsasi kahdeksan niiden toimistoa. Hallituksen mukaan liitot pakottavat palkkaamaan haluamiaan henkilöitä ja harjoittavat kiristystä.

Syytetyn liiton mukaan yksi epäilty oli tehnyt tällaista ja hänet on jo erotettu liitosta. Hallitukselle tämä kuitenkin tarjosi syyn iskeä koko alan kimppuun. Se sanoo rikostapauksia olevan satoja.

Tekijä (19.04.2023 Heikki Jokinen) Maailman ay-liikkeen kattojärjestö ITUC erotti maaliskuussa pääsihteerinsä Luca Visentinin luottamuspulan vuoksi. Päätös syntyi äänin 57 - 12, yksi tyhjää. Kaikki pohjoismaiden edustajat kannattivat erottamista.

Visentini on sekaantunut Europarlamentin liepeillä tapahtuneeseen lahjontavyyhteen, kuten Tekijässä 2/2023 raportoitiin. Hän otti vastaan ainakin 46 000 euroa käteisenä. Rahojen epäillään tulleen Qatarista.

ITUC:n asettama selvitysryhmä ei löytänyt merkkejä siitä, että järjestö olisi sekaantunut mihinkään laittomaan. Ryhmää johti Ruotsin entinen työmarkkinaministeri Eva Nordmark.

Tekijä (19.04.2023 Heikki Jokinen) Dagens Arbete raportoi, että monilla Ruotsin työpaikoilla on vääriä työsuojeluvaltuutettuja. Säädösten mukaan työpaikoilla, joilla noudatetaan työehtosopimusta, liitto nimittää heidät. Näin ei aina käy. Työnantaja on jopa päättänyt työsuojeluvaltuutetusta kertomalla sen hänelle sms-viestillä. Joskus valinta tehdään työpaikalla ilman liittoa.

Voima (13.03.2023 - Heikki Jokinen)  Oppositiopuolueet julkaisivat taannoin yksityiskohtaiset vaihtoehtobudjettinsa. Nostan hattua. On tärkeää, että Suomessakin puolueet kertovat etenkin vaalien alla, mitä ne todella tahtovat. Puolueiden näkökulmasta ikävä puoli on, että nämä linjaukset kertovat, mitä puolueet todella tahtovat.

Vaaligalluppien ykkössijaa pitävä Kokoomus on monen ansioituneen ammattiliiton aktiivin puolue. Nyt se kuitenkin tarjoaa vaihtoehtobudjetissaan useita muutoksia työelämän ehtoihin ja haluaa kääntää niiden herkän valtatasapainon vahvasti työnantajien eduksi. Tosin tavoite on osittain piiloutunut ujosti pinnan alle. Katsotaanpa sinne.

Puolue esittää työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista. Esityksen laatijat ovat selvästi lukeneet professori Anders Kjellbergin tutkimuksen ammatillisesta järjestäytymisestä Ruotsissa - tai kuulleet siitä Etelärannasta.