Arkisto

Tekijä (17.07.2019 - Heikki Jokinen) Helsingborgilainen paino JMS hakeutui konkurssiin Ruotsissa kesäkuussa 2013. Sen työntekijät tyhjensivät pankkitilinsä ja perustivat oman painon. Tänä keväänä se hankki uuden painokoneen ja palkkaa yhä lisää työntekijöitä.

Painoalaa pitkään vaivanneet pulmat tulivat eteen Helsingborgissa sekä Vellingessä toimivalle JMS-yhtiölle ja omistaja haki konkurssia.

Mitä tehdä, miettivät työntekijät. Bassam Mahmoud ja Mats Dyberg olivat tehneet pitkään töitä yhdessä ja halusivat säilyttää hyvähenkisen työyhteisön. He kokosivat 36 talon työntekijää, jotka olivat halukkaita investoimaan reilun parituhatta euroa työpaikkojen säilyttämiseksi.

Tekijä (17.07.2019 - Heikki Jokinen) Pari päivää ennen työehtosopimusneuvotteluja Kolumbian kaivostyöläisten Sintradrummond-liiton johtaja Jorge González sai viestin puhelimeensa. "Etkö rakasta perhettäsi", siinä kysyttiin. "Kuole, senkin huoranpenikka", viesti jatkui.

Uhkaukset muuttuvat usein todellisuudeksi Kolumbiassa. Viime vuonna murhattiin 34 ay-aktiivia. Vuodesta 1977 maassa on murhattu yli 3 000 ay-aktiivia.

Tekijä (17.07.2019 - Heikki Jokinen) Työehtosopimuksia Saksassa noudattavista yrityksistä 69 prosenttia maksaa kesältä lomarahan, selvitti WSI Tarifarchive. Järjestäytymättömistä yrityksistä sen maksaa vain 36 prosenttia.

Reiluimpia lomarahoja maksetaan puu- ja muoviteollisuudessa (keskituloisten ryhmässä 2 450 euroa läntisissä osavaltioissa), metalli- ja elektroniikkateollisuudessa (2 235 euroa) sekä painoteollisuudessa (1 874 euroa).

Tekijä (12.06.2019 - Heikki Jokinen) Euroopan unionissa kuolee joka vuosi lähes 200 000 työntekijää työstä saatuihin sairauksiin tai onnettomuuksiin työssä.

Kansainvälinen työjärjestö ILO sanoo, että työ aiheuttaa 2,78 miljoonan ihmisen kuoleman vuodessa. Vähintään neljän päivän sairauslomaan johtavia työhön liittyviä tauteja ja onnettomuuksia kohtaa lisäksi 374 miljoonaa ihmistä.

Joka päivä siis 7 500 ihmistä kuolee vaarallisen työympäristön vuoksi, ILO laskee. Yli miljoona loukkaantuu päivittäin töissä. ILO viettikin maailman työturvallisuuden päivää 28. huhtikuuta.

Tekijä (12.06.2019 - Heikki Jokinen) Autonasentaja Hatem Abu Ziadehin johtama ammattiosasto sai kaksi vuotta sitten työehtosopimuksen Zarfatin autokorjaamolle Palestiinassa. Se on historiallista, sillä miehitysalueen israelilaisyrityksissä työntekijöillä ei ole käytännössä oikeuksia valvoa etujaan.

Abu Ziadehiin kohdistettiin useita sortotoimia, kuten miehittäjien jakaman työluvan lakkauttaminen sekä tekaistuja varoituksia työpaikalla.

Viha ay-aktiivia kohtaan jatkuu. Nyt 30 israelilaisen siirtokuntalaisen joukko hyökkäsi hänen kotiinsa. Perhe yritti paeta autolla, mutta hyökkääjät paiskoivat kiviä rikkoen tuulilasin ja haavoittaen perhettä.

Tekijä (12.06.2019 - Heikki Jokinen) Kymmenen viikon lakko Elektroluxin Satu Maren tehtaalla Romaniassa päättyi voitollisesti. Yhtiö suostui nostamaan palkkoja kahdessa erässä 11 prosenttia, yhteensä 150 euron kertabonuksen, 66 euron ruokakupongit kuukausittain sekä vuosibonuksen, 28 päivän loman, lomaseteleitä ja eläkkeelle siirtyvän bonuksen.

Varaa korotuksiin ruotsalaisyhtiöllä on, sillä palkat tehtaalla olivat noin 360 euroa kuussa, ruokakuponkien kanssa 400 euroa. Elämiseen riittäväksi summaksi lasketaan Romaniassa 537 euroa kuussa.

Tekijä (15.05.2019 - Heikki Jokinen) Suomen edustajat EU-parlamenttiin valitaan vaaleissa toukokuun 26. päivänä. Palkansaajien kannalta ei ole yhdentekevää, keitä parlamentissa istuu.

Työelämän kysymykset olivat vahvasti kautensa päättäneen europarlamentin asialistalla, ja niin ovat seuraavankin. Euroopan tason säädöksillä ei välttämättä ole suoraa vaikutusta Suomeen, jossa työelämän lakien turva on usein parempi.

Mutta ei aina: esimerkiksi EU-parlamentin kannattama työolodirektiivi antaisi nollasopimuksilla työskenteleville osin paremman aseman kuin Juha Sipilän jo autuaasti poisnukkuneen hallituksen läpi ajama Suomen laki. EU-direktiivi tosin muuttui hiukan jäsenmaiden käsittelyssä.

Tekijä (15.05.2019 - Heikki Jokinen) Työnantajan taipumattomuus johti sitkeään lakkoon työkäsineitä valmistavassa ATG-tehtaassa Colombossa Sri Lankassa. Viime syyskuussa tehtaan ammattiosasto laittoi ilmoitustaululle tiedotteita verenluovutuskampanjasta, jonka liitto järjesti yhdessä terveysministerin kanssa.

Tehtaan johto antoi tästä julkeudesta varoituksen 30:lle työntekijälle ja ryhtyi kuritoimiin seitsemää ay-aktiivia kohtaan. Johto syrji eri tavoin ay-aktiiveja ja lopulta erotti viisi ammattiosaston vetäjää tammikuussa.

Tekijä (15.05.2019 - Heikki Jokinen) Maailman suurimpiin hedelmäyrityksiin lukeutuva Fyffes menetti Ethical Trade Initiative ETI:n jäsenyyden maaliskuussa. Syy on työntekijöiden järjestäytymisoikeuden loukkaus Hondurasissa.

Ammattiliiton jäseniä ei otettu töihin uudelle satokaudelle ja järjestäytymistä hankaloitettiin eri keinoin. Yhtiötä oltiin jo erottamassa ETI:stä tammikuussa, mutta se lupasi lopettaa syrjinnän. Näin ei tapahtunut vaan vanha meno jatkui.

Tekijä (17.04.2019 - Heikki Jokinen) Ruotsin teollisuuden ammattiliitto IF Metallin liittokokous asetti vuonna 1995 työehtosopimusneuvotteluissa etusijalle jäsenten työajan lyhentämisen.

Saman vuoden neuvotteluissa saatiinkin 12 minuutin työajan lyhennys viikossa. Se vastasi yhtä työpäivää vähemmän koko sopimuskaudella.

- Muistan kuinka pettyneitä monet olivat, 12 minuuttia tuntui niin mitättömältä, sanoo IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä.

Mutta vuosien mittaan keskeisissä sopimuksissa on edistytty askel kerrallaan. Vuonna 2017 liitto saavutti 115 000 jäsenen teknologiateollisuuden sopimuksessa tavoitteensa sadan tunnin vuosityöajan lyhennyksestä.