Tekijä (30.10.2019 - Heikki Jokinen) Aave kummittelee Euroopassa - lakisääteisen vähimmäispalkan aave. Euroopan unionin komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi esitellä komissionsa sadan ensimmäisen päivän aikana ehdotuksen vähimmäispalkasta EU:ssa.

Henkilövalinnoissa kompastellut komissio päässee aloittamaan työnsä tammikuussa. Ehdotuksia kuulemme ehkä maalis-huhtikuussa.

Keskustelua EU:n vähimmäispalkasta on käyty jo pitkään, sanoo Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Arto Helenius. Tukea ajatus saa lähinnä Itä- ja Etelä-Euroopasta. Suomessa ja muualla pohjoismaissa näkemys on selvä.

Tekijä (16.10.2019 - Heikki Jokinen) Työehtosopimuksia syntyy Saksassa jatkuvasti. IG BCE -liiton läntisten osavaltioiden hienokeramiikan 20 000 työntekijän sopimus nostaa palkkoja 4,8 prosenttia. Syksyn korotus on 3,1 prosenttia, ensi vuoden joulukuussa vielä 1,7 prosenttia. Yrityksen tuloksesta riippuen maksetaan lisäksi 200 - 300 euron kertakorvaus.

Kenkä- ja urheiluvaateteollisuudessa palkat nousevat 26 kuukauden sopimuksella keskimäärin 5 prosenttia. Reiluin nousu kohdistuu pienimpiin palkkoihin.

Puusepänteollisuudessa palkat nousivat elokuussa IG Metallin sopimuksella 2,9 prosenttia. Lokakuussa 2020 tulee vielä 2 prosentin korotus.

Tekijä (16.10.2019 - Heikki Jokinen) Suomenkin media tulvii uutisia brexitistä eli Britannian erosta Euroopan unionista, mutta hyvin vähän siitä, miten maan ammattiliitot näkevät asian. Niillä on kuitenkin omat, palkansaajien puolustamiseen perustuvat kantansa.

Ammattiliittojen keskusjärjestö TUC selvitti, että kansanäänestyksessä enemmistö työssä käyvistä briteistä äänesti unionissa pysymisen puolesta. Järjestäytyneistä työntekijöistä näin teki kuusi kymmenestä.

Kongressissaan vuonna 2017 TUC kirjasi kolme asiaa, jotka erosopimuksen on katettava. Se edellytti työntekijöiden oikeuksien säilyttämistä ja pysymistä vähintään EU-tasolla, tullittoman ja esteettömän kaupankäynnin takaamista sekä Gibraltarin ja Pohjois-Irlannin kaupan ja elinkeinojen suojaamista uusia rajoja luomatta.

Tekijä (16.10.2019 - Heikki Jokinen) Vähemmän kuin joka kolmas tanskalainen puhuu työtovereilleen palkastaan, kertoo insinööriliitto IDA:n tilaama tuore tutkimus.

Tästä hyötyy kuitenkin vain työnantaja. Liiton kokemus on, että palkat ovat paremmat siellä, missä niistä puhutaan avoimesti. Tällöin työnantajan on perusteltava palkkaerot.

Palkat ovat puheenaiheena liki suurempi tabu työpaikoilla kuin seksi, sanoo antropologi Bjarke Oxlund A4 Arbejdsliv -lehdelle.

Tekijä (18.09.2019 - Heikki Jokinen) Monikansallinen tekstiiliteollisuus on jo joitakin vuosia siirtynyt yhä enemmän Etiopiaan. Palkat nousevat monessa Aasian maassa ja Rana Plazan yli 1 100 työntekijää Bangladeshissa surmannut onnettomuus luo varjon alan ylle. Ammattiliitotkin ovat alueella voimistuneet.

Yksi vastaus on siirtää tuotantoa Etiopiaan. Siellä valtio satsaa uusiin kiinalaisten rakentamiin teollisuuspuistoihin ja tuotteet saa Eurooppaan Suezin kanavan kautta halvemmalla kuin Aasiasta. Kiinalaiset ovat lisäksi rakentaneet moottoriteitä ja junaradan rannikolle.

Mutta ennen muuta: palkat ovat käsittämättömän matalat. Vaatetustyöväen ammattiliitto IFTLGWTU:n ja teollisuustyöntekijöiden maailmanjärjestö IndustriALL:n seminaarissa tänä kesänä kerrottiin pitkän kokemuksen omaavien työntekijöiden saavan palkkaa kuukaudessa 28 - 40 euroa. Se on selvästi alle elämiseen riittävän toimeentulon.

Tekijä (18.09.2019 - Heikki Jokinen) Amazonin Alexa-kaiuttimia tehdään Kiinassa pitkälti lapsityövoimalla, kertoo China Labor Watch. Se selvitti viime ja tänä vuonna oloja kaiuttimia valmistavalla Foxconnin Hengyangin elektroniikkatehtailla.

Työvoimapulaa paikataan paikallisista kouluista hankituilla alaikäisillä harjoittelijoilla. Heitä on viidesosa tehtaan työntekijöistä ja heillä teetetään 60 tunnin työviikkoa.

Tekijä (18.09.2019 - Heikki Jokinen) Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla solmitut työehtosopimukset nostivat Saksassa palkkoja keskimäärin 3,2 prosenttia, laskee WSI-Tarifarchiv. Luvussa ovat mukana Suomen SAK:ta vastaavan keskusjärjestö DGB:n jäsenliitot.

Kuluttajahinnat nousivat 1,6 prosenttia, joten reaalipalkkojen korotukseksi tuli 1,6 prosenttia. Palkkojen korotustahti on kiihtynyt: viime vuonna palkkojen nousu oli 3,0 prosenttia ja sitä edeltävänä vuonna 2,4 prosenttia.

Tekijä (21.08.2019 - Heikki Jokinen) Perustaviin ihmisoikeuksiin kuuluva ammatillinen järjestäytymisoikeus heikkeni maailmassa viime vuonna. Toissa vuonna 92 maata rajoitti oikeutta perustaa ammattiliittoja tai liittyä niihin, viime vuonna luku nousi 102 maahan.

Kymmenessä maassa murhattiin viime vuonna yhteensä 53 ammattiliittojen aktiivia. Pelkästään Kolumbiassa murhia tehtiin 34.

Tiedot ovat ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC:n kesällä julkistetusta raportista ITUC Global Rights Index 2019. Se vertailee työntekijöiden oikeuksien toteutumista 145 maailman maassa 97 eri kriteerin perusteella. Tiedot hankitaan vuosittain kansallisilta ammattiliitoilta ja uusi raportti on järjestyksessä kuudes.

Tekijä (21.08.2019 - Heikki Jokinen) Tuhannet ihmiset ansaitsevat Saksassa rahaa tubettamalla eli tekemällä videoita Youtubeen. Kun yhtiö huononsi ehtojaan keväällä 2017, tubettajat perustivat oman YouTubes Union -ryhmän. Nyt 15 000 ihmistä kerännyt ryhmä haluaa saada mainosrahan ehdot reilummiksi ja läpinäkyviksi.

Tänä kesänä tubettajat sopivat yhteistyöstä IG Metall -liiton kanssa. Liitolla on vuodesta 2015 ollut Crowdsourcing-hanke, jolla pyritään kohentamaan digitaalisessa alustataloudessa työskentelevien asemaa.

Tekijä (21.08.2019 - Heikki Jokinen) Kaivostyöläisten sekä öljy- kaasu- ja metalliteollisuuden työläisten eläkkeet nousevat Albaniassa sotilaiden eläkkeiden tasolle. Nyt laiksi muuttuneen aloitteen teki maan ammattiliittojen kattojärjestö BSPSH syyskuussa 2017.

Laki koskee vähintään kuusi vuotta näiden alojen työtä tehneitä. Vuonna 2015 liitto sai jo kaivostyöläisten eläkeiän lasketuksi 55 vuoteen.