Arkisto

Fipsu (30.09.2013 - Heikki Jokinen) Yli neljäsosa Tanskan kunnista valvoo työntekijöidensä internetin ja sähköpostin käyttöä, kertoo tanskalainen riippumaton Kommunen-lehti.

Lehti on selvittänyt kuntien tietosuojavirasto Datatilsynetille tekemät ilmoitukset vuodesta 2001 alkaen. Vähintään 29 kuntaa ilmoitti, että ne haluavat valvoa työntekijöidensä tietoliikennettä. Tanskassa on vuoden 2007 mittavan kuntauudistuksen jälkeen 98 kuntaa.

Datatilsynetin mukaan kunnat saavat käydä läpi rekisteröidyt tiedot, mikäli työnantaja epäilee sähköpostin väärinkäyttöä tai työntekijän käyttäneen internetiä työpaikan linjausten vastaisesti. Yksityisiä sähköposteja ei työnantaja saa lukea.

PAM (27.09.2013 - Heikki Jokinen) Brittilehti The Guardian raportoi, että yhdeksällä kymmenestä maan McDonalds-hampurilaisravintoloiden työntekijästä on nollatyösopimus. Tämä merkitsee 82 200 työntekijää.

Moni muukin kauppa- ja ravintolaketju toimii nollasopimuksin. The Guardian kertoo nähneensä suur-Manchesterin alueen Subway-ravintoloiden työsopimuksen, joka kirjaa selvästi, että työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota työtä työntekijälleen.

"Työtuntisi eivät ole ennalta määriteltyjä. Liikkeen johtaja antaa niistä tiedon viikottain niin pian kuin se on käytännössä mahdollista. Yhtiöllä on oikeus vaatia sinua työskentelemään vaihtelevina aikoina tai pidempää työpäivää silloin tällöin", lehden näkemä sopimus määrää.

Särmä (26.09.2013 - Heikki Jokinen) Jordan-joen laakson laittomien israelilaisten siirtokuntien maatalous kukoistaa vailla oikeuksia olevan palestiinalaisen työvoiman ansiosta. Osa työntekijöistä on lapsia, jotka Palestiinan köyhyys Israelin puristuksessa pakottaa töihin, raportoi Al Jazeera -uutiskanava.

Lapset ansaitsevat neljäsosasta puoleen Israelin 4,30 euron vähimmäistuntipalkasta. Siirtokuntien yritykset eivät myöskään anna palestiinalaisille lakisääteistä terveydenhuoltoa eivätkä palkallista sairauslomaa.

Särmä (26.09.2013 - Heikki Jokinen) Tanskan viherala on joutunut maksamaan ammattiliiton valppauden vuoksi yli miljoona euroa korvauksia alipalkkauksesta, laskee Fagbladet 3F -lehti. Laskelmassa ovat mukana 3F-ammattiliiton ajamat tapaukset muutamalta viime vuodelta. Korvauksien saajat ovat itäisestä Euroopasta puutarhoihin, metsätöihin tai maatalouteen pestattuja siirtotyöläisiä.

Peräti 13 kaikkiaan 31 tanskalaisesta vuokratyövoimaa viheralalle välittävästä yhtiöstä on maksanut alle kahdeksan euron tuntipalkkaa. Se on noin puolet alan sovitusta vähimmäispalkasta.

Särmä (26.09.2013 - Heikki Jokinen) Ammattiliitto GS vaatii tehokkaampaa metsien raivausta Ruotsissa. Nykymeno johtaa puun huonompaan laatuun ja tuoton vähenemisen, GS arvelee. Siksi se vaatii raivauksen kaksinkertaistamista lähivuosina, raportoi Dagens Arbete -lehti.

Sveriges Lantbruksuniversitet (SLU) tilastoi Ruotsin metsänraivausta ja sen mukaan vain viidesosa metsistä raivataan kuten tulisi. Metsiään jättävät raivaamatta lähinnä pienet ja yksityiset metsänomistajat, sanoo GS:n tutkija Torbjörn Dalin.

SAK (26.09.2013 - Heikki Jokinen) Yhdistyneet kansakunnat ei suostu myöntämään ammatiliitoilleen oikeutta neuvotella työehdoistaan. YK:n työntekijöiden kamppailua tukevat muun muassa Britannian ammattiliittojen keskusjärjestö TUC ja ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC.

YK:lla ja sen erillisjärjestöillä on 65 000 työntekijää maailman eri puolilla. Niiden henkilöstöasiat ovat olleet tulehtuneita jo pitkään ja järjestön tarkastusyksikkö on suosittanut ratkaisuksi työehdoista sopimuksiin tähtääviä neuvotteluja.

SAK (19.09.2013 - Heikki Jokinen) Suurimmassa osassa EU-maita reaalipalkat putosivat vuosina 2009–2012. Rajuimpana pudotukset näkyivät Euroopan kriisimaissa. Samalla palkkojen osuus kansantulosta pieneni useimmissa EU-maissa.

Euroopan unionin maiden palkkakehitys on nähtävillä havainnollisena ja helppokäyttöisenä infografiikkana verkossa. Englanninkielinen esitys kertoo, kuinka 28 EU-maan kehitys on vuosina 2000–2012 kulkenut lähes kaikkialla kohti palkkojen sisäistä devalvaatiota ja talouden kiristämistoimia.

SAK (13.09.2013 - Heikki Jokinen) Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö Deutsche Gewerkschaftsbund DGB lähtee syyskuun 22. päivän liittopäivävaaleihin muistuttaen työssäkäyvien köyhyydestä.

Sen keskeinen vaatimus on hyvä työ: lakisääteinen 8,50 euron vähimmäistuntipalkka, työntekijöiden vahvempi myötämääräämisoikeus yrityksissä ja Minijob-järjestelmän uudistaminen.

DGB vaatii lisäksi eläkejärjestelmän turvaamista, sosiaalista Eurooppaa ja aktiivista valtiota, joka pystyy valvomaan ihmisten oikeuksia sekä investoimaan.

PAM (13.09.2013 - Heikki Jokinen) Saksan Lidl-kauppaketju nosti työntekijöidensä vähimmäispalkat elokuun alusta 11 euroon tunnilta. Aiemmin talon pienin tuntipalkka oli 10,50 euroa. Yhtiöllä on Saksassa noin 50 000 työntekijää.

Vähimmäispalkka on ajankohtainen aihe vaaleihin valmistautuvassa Saksassa, jossa ammattiliittojen vaatimus on 8,50 euroa tunnilta. Kaupan alalla työehtosopimusten määrittelemät vähimmäispalkat vaihtelevat osavaltioittain.

Frankfurter Rundshau -sanomalehden mukaan nykyinen vähimmäispalkkojen haarukka ulottuu Mecklenburg-Vorpommernin noin seitsemästä eurosta Baden-Württembergin 8,80 euroon tunnilta.

Fipsu (13.09.2013 - Heikki Jokinen) Kanadan suurin ammattiliitto, julkisen alan työntekijöitä edustava Canadian Union of Public Employees CUPE kertoo saavuttaneensa merkittävän voiton Montréalissa. Kaupunki taipui 12 vuoden kamppailun jälkeen liiton ajamaan samanarvoisen työn tasaveroiseen palkkaukseen.

Quebecin Osavaltion laki edellyttää samanarvoisesta työstä maksettavan saman tason palkkaa, mutta kaupunki ei ole liiton mukaan noudattanut tätä. Kaupungin tulisi lain mukaan verrata toisiinsa nais- ja miesvaltaisten alojen palkkoja ja taata, että toisiinsa vertautuvasta työstä maksetaan samantasoista palkkaa.