- Olet tässä:
-
Muita tekstejä
- Sarjakuva
Sarjakuva
Juho Juntunen: Manala. Like. 64 sivua. 22,90 euroa.
HS (05.06.2011 - Heikki Jokinen) Juho Juntunen johdattaa lukijan uudessa kirjassaan helvettiin. Siellä asuvat piru poikineen, viikatemies ja Manalaan tuomitut. Välillä Manalan väki käy maan päällä herättämässä pahennusta tai noutamassa kuoleman omat.
Tästä kaikesta Juntunen (s.1953) kehittää melko onnistunutta, joskin hiukan itseään toistavaa huumoria. Manalan hevifestareilla Cliff Burtonin sijasta lavalle kiipeää Jamppa Tuominen ja baarin votkapaukussa tarjotaan vettä. "Tämä on helvetti." Juntunen kääntää tutut asiat päälaelleen, joka on yksi huumorin peruskeinoja.
Toistuva teema stripeissä on vähemmän ihaillen mainittu Forssa. Juntunen esitti takavuosina kriittisen näkemyksen kaupungista, ja tämä sai kaupunginjohtajan närkästymään.
Li Kunwu, P. Ôtié: Minun Kiinani - Isän aika. Suom. Saara Pääkkönen. WSOY. 254 s. 26 e.
HS (03.04.2011 - Heikki Jokinen) Historian pyörä on pyörinyt rajusti Kiinassa sitten viime vuosisadan puolivälin - ja murskannut monia alleen.
Kiinalainen piirtäjä Li Kunwu (s. 1955) kuvaa sukupolvensa koettelemuksia omaelämäkerrallisessa sarjakuvassaan Minun Kiinani - Isän aika. Kirja on trilogian ensimmäinen osa.
Kertomus alkaa kansantasavallan perustamisen jälkeen, jolloin Lin vanhemmat tapaavat ja menevät naimisiin. Puoluekaaderi-isä uskoo lujasti parempaan tulevaisuuteen ja työskentelee maataloussihteerinä Yunnanissa. Äiti on mallityöläinen tehtaassa.
Suuri ruorimies Mao Zedong istuu vankasti vallassa ja puolue kehittää hänen ympärilleen lähes uskonnollisen kultin. Li kertoo hienosti miltä se kansan parissa näytti: hulluimmatkin hankkeet toteutettiin Maon nimeä hokien.
Émile Bravo: Piko. Nuoren sankarin päiväkirja. Suom. Anssi Rauhala. Egmont. 69 s. 18 e.
Olivier Schwartz - Yann: Tummanvihreä pikkolopoika. Suom. Emilia Melasuo. Egmont. 64 s. 17 e.
HS (18.01.2011 - Heikki Jokinen) Piko ja Fantasio ovat eurooppalaisen sarjakuvan perushahmoja. Ranskalaisen Robert Veltierin luomaa, 1938 alkanutta sarjaa on julkaistu suomeksi yli 50 albumia. Tunnetuin sarjan piirtäjä oli belgialainen Andre Franquin.
Kustantaja Dupuis kehitti vuonna 2006 hieman hiipuneelle sarjalle Spirou one-shot -julkaisut, johon tekijä tai tekijäpari tekee vain yhden albumin.
Kaksi ensimmäistä julkaistiin suomeksi Tempo-lehtinä. Sarjan neljäs ja viides osa julkaistiin kovakantisina, hieman normaalikokoa suurempina albumeina.
Hyvä niin, sillä ne ovat kelpo luettavaa.
Cyril Pedrosa: Kolme varjoa. Suom. Saara Pääkkönen. WSOY. 268 s. 26 e.
HS (05.12.2010 - Heikki Jokinen) Kolme varjoa on kertomus menettämisestä. Vaikka sen ydin on lapsen kuolema ja siihen liittyvä tuska, tarina aukeaa laajemminkin kuvaksi siitä, kuinka vaikeaa meidän on luopua rakkautemme kohteesta.
Pieni Joachim elää onnellista elämää isänsä ja äitinsä kanssa metsän reunassa. Eräänä päivänä lähistölle ilmestyy kolme ratsastajaa, varjoja jotka eivät lähde pois.
Vanhemmille selviää, että varjot ovat tulossa noutamaan heidän poikaansa. Äiti Lise menee parantajan luo, joka kertoo, että mitään ei ole tehtävissä. Isä Louis ei tätä hyväksy vaan päättää paeta varjoja poikansa kanssa.
Sivu 15 / 24
