Alkoholipolitiikka (01/2000 - Heikki Jokinen) Turmiolan Tommi kuuluu eittämättä Suomen tunnetuimpien kirjojen kaanoniin. Harva nykyihminen on tätä alun perin vuonna 1858 ilmestynyttä kuvakertomusta itse lukenut, mutta sen naseva nimi on siirtynyt kielemme pysyvään sanavarastoon.

Kirjanen on kokenut monta tulemista. Siitä otettiin viime vuosisadalla useita painoksia ja komeat kuvat piirrettiin myös hieman uudenaikaisemmiksi. Se tuli tutuksi myös koulujen opetustauluina. Nykylukijoille tämä Suomen ensimmäiseksi sarjakuvaksikin nimetty tarina on yltänyt Seinäjoen sarjakuvaseuran julkaisuna 1988 ja muutamaa vuotta myöhemmin Helsingin uuden antikvariaatin versiona.

Kahdeksan kuvataulun kertomus on traaginen: Onnellista koti-elämää viettänyt perheenisä Tommi menee kapakkaan, juo itsensä yhä useammin humalaan, hävittää perheen juomareissuillaan omaisuuden ja lopulta lyö vaimonsa kuoliaaksi lasten silmien edessä päätyen vankilan kahleisiin.

HS (27.08.1994 - Heikki Jokinen) Naisten työ on perinteisesti ollut tuottaa tavaroita ja palveluja jotka eivät säily. Ne likaantuvat, kulutetaan loppuun tai syödään. Naisten seuraaville sukupolville siirtämä tieto ja perintö perustuu yleensä puhuttuun sanaan, ei kirjoitettuun. Siksi useimmat museot ovat esineisiin painottuessaan kovin kaukana naisten maailmasta.

Tanskan toiseksi suurimassa kaupungissa Århusissa vuodesta 1983 toiminut Tanskan naismuseo näkee yhteiskunnan naisten silmin. Museo kokoaa järjestelmällisesti naisten elämään liittyviä valokuvia, esineitä, kertomuksia, kirjeitä, päiväkirjoja ja elämäkertoja. Museo on hyväksytty yhdeksi Tanskan valtakunnalliseksi erikoismuseoksi.

Kokoelmat kattavat kaiken mahdollisen, kynsilakasta pesusoikkoon ja terveyssiteistä käytösoppaisiin. Esineitä ei kuitenkaan koota vain kylminä esineinä. Jokaiseen tavaraan liittyy sen historia; kuka sen teki, mitä ja ketä varten, kuka sitä käytti.

HS (19.01.1993 - Heikki Jokinen) Terveystietoiset voivat ostaa nykyään Alkosta biologisesti viljeltyä saksalaista viiniä. Korkeavuoren Kasvisravintola on alkanut myydä lisäaineetonta saksalaista ja Tshekinmaan olutta ja suunnitelmissa on myös biologisten viinien ottaminen valikoimiin.

Biologisesti viljeltyjä viinejä kutsutaan Suomessa usein luomuviineiksi, mitä ne eivät ole. Myös biologiset viljelijät ruiskuttavat viinirypäleensä yleensä useita kertoja kasvukaudessa kuparisulfaatilla, vaikkakin he välttävät synteettisiä ruiskutteita.

Varastoinnissa biologiset viljelijät lisäävät juomaan rikkidioksidia kuten kaikki viinin tuottajat. Sen puuttuminen hapettaisi viinin ja lisäisi bakteerikantoja. Viinin rikkidioksidi on myös syy monien punaviinistä saamaan allergiseen päänsärkyyn.

HS (22.12.1992 - Heikki Jokinen) KRITIIKIN OBJEKTIIVISUUS ON taiteen tekijöitä ja kuluttajia ikuisesti puhuttava kysymys. Ny Tid -lehden uusimmassa numerossa kolumnisti Peter Mickwitz on käynyt pulman kimppuun. Hänen ehdotuksensa on näppärä; suomenruotsalaisille kirjailijoille voitaisiin luoda oma pistetilasto tenniksen ammattilaisten atp-listan malliin.

Kas näin: - julkaistu kirja 150 pistettä, näytelmä 75 pistettä, osanotto yhteisjulkaisuun 25 pistettä; - esseetyyppinen artikkeli tai kaunokirjallinen teksti Vasabladetissa, Hufvudstadsbladetissa tai Ny Tidissä 15 pistettä, keskustelupuheenvuoro 10 pistettä, arvostelut nolla pistettä; - listatuista aikakauslehdistä saisi pisteitä samaan malliin kuin sanomalehdistäkin; - kirjailijan teoksen arvostelu suomenruotsalaisessa päivälehdessä 15 pistettä, aikakauslehdessä 10 pistettä; - maininnat eri lehdissä tuottavat pisteitä eri lailla, haastattelu päivälehdessä tuo 20 pistettä mutta essee kirjailijasta peräti 40; - kirjallisuuspalkinnot ja apurahat toisivat pisteitä Arvid Mörne -kilpailun 15:stä Nobel-palkinnon 1 500:aan; - riikinruotsalaiset julkaisut, arvostelut ja palkinnot tuottaisivat aina hieman lisäpisteitä.

PETER MICKWITZ esittelee ehdotuksensa etuja: apurahat voitaisiin jakaa oikeudenmukaisesti tietokoneella ajan tasalla pidetyn pistetilaston mukaan. Mikä säästö virkamiesten ja komiteoiden lukumäärässä sekä palkkiossa!

Heikki Jokinen
Vapaa toimittaja, YTM

Julkaisija Heikki Jokinen © 2008 Veli Granö

Olen työskennellyt vapaana toimittajana vuodesta 1986. Työelämä- ja ay-aiheiden lisäksi kirjoitan laajasti yhteiskunnasta, sosiaali- ja terveysalasta, kulttuuripolitiikasta sekä -taloudesta, taiteesta ja tekijänoikeusasioista.

Tekstejäni on julkaistu noin 125 lehdessä 15 maassa ja olen toimittanut tai kirjoittanut parikymmentä kirjaa.

Sähköposti

Puhelin
050 583 4256

Joitakin esimerkkejä teksteistäni on täällä.