Muita tekstejä
Alkoholipolitiikka (01/2000 - Heikki Jokinen) Turmiolan Tommi kuuluu eittämättä Suomen tunnetuimpien kirjojen kaanoniin. Harva nykyihminen on tätä alun perin vuonna 1858 ilmestynyttä kuvakertomusta itse lukenut, mutta sen naseva nimi on siirtynyt kielemme pysyvään sanavarastoon.
Kirjanen on kokenut monta tulemista. Siitä otettiin viime vuosisadalla useita painoksia ja komeat kuvat piirrettiin myös hieman uudenaikaisemmiksi. Se tuli tutuksi myös koulujen opetustauluina. Nykylukijoille tämä Suomen ensimmäiseksi sarjakuvaksikin nimetty tarina on yltänyt Seinäjoen sarjakuvaseuran julkaisuna 1988 ja muutamaa vuotta myöhemmin Helsingin uuden antikvariaatin versiona.
Kahdeksan kuvataulun kertomus on traaginen: Onnellista koti-elämää viettänyt perheenisä Tommi menee kapakkaan, juo itsensä yhä useammin humalaan, hävittää perheen juomareissuillaan omaisuuden ja lopulta lyö vaimonsa kuoliaaksi lasten silmien edessä päätyen vankilan kahleisiin.
HS (24.10.1998 - Heikki Jokinen) Sikarien suosion kasvua seuraavat sikarikirjat. Suomessa aiemmin neitseelliseltä alalta ilmestyi syyskesällä kaksi kirjaa ja kolmaskin on tulollaan.
Monipuoliset kulttuuritutkijat Olli Alho ja Jari Ehrnrooth ovat koonneet omat rakkaudentunnustuksensa sikarille kirjaan Sikari. Se on runsas teos, joka lähestyy kohdettaan hakusanoin monista eri näkökulmista.
Tekijöiden rakkaus hyvään sikariin välittyy selvästi myös lukijalle. He intoutuvat monesti liki lemmenlyriikan tyyliin, ja sikari muuntuu elämän ymmärtämisen välineeksi, keinoksi paeta miehen kosmista yksinäisyyttä.
Sikarin ystävän, aficionadon - tai sikariniekan, kuten kirjoittajat sanovat - tie johtaa helposti intohimoiseen suhteeseen. "Tyyntä tyytyväisyyttä tuntien hän silmäilee ja koskettelee kimmoisia, öljyisiä kääreitä ja kuvittelee hehkeää lauantaiaamua, jonka joku Cohiban panatela huipentaa . . ."
HS (27.08.1994 - Heikki Jokinen) Naisten työ on perinteisesti ollut tuottaa tavaroita ja palveluja jotka eivät säily. Ne likaantuvat, kulutetaan loppuun tai syödään. Naisten seuraaville sukupolville siirtämä tieto ja perintö perustuu yleensä puhuttuun sanaan, ei kirjoitettuun. Siksi useimmat museot ovat esineisiin painottuessaan kovin kaukana naisten maailmasta.
Tanskan toiseksi suurimassa kaupungissa Århusissa vuodesta 1983 toiminut Tanskan naismuseo näkee yhteiskunnan naisten silmin. Museo kokoaa järjestelmällisesti naisten elämään liittyviä valokuvia, esineitä, kertomuksia, kirjeitä, päiväkirjoja ja elämäkertoja. Museo on hyväksytty yhdeksi Tanskan valtakunnalliseksi erikoismuseoksi.
Kokoelmat kattavat kaiken mahdollisen, kynsilakasta pesusoikkoon ja terveyssiteistä käytösoppaisiin. Esineitä ei kuitenkaan koota vain kylminä esineinä. Jokaiseen tavaraan liittyy sen historia; kuka sen teki, mitä ja ketä varten, kuka sitä käytti.
Lue lisää: Naisten katoavaa historiaa tanskalaisessa museossa
HS (19.01.1993 - Heikki Jokinen) Terveystietoiset voivat ostaa nykyään Alkosta biologisesti viljeltyä saksalaista viiniä. Korkeavuoren Kasvisravintola on alkanut myydä lisäaineetonta saksalaista ja Tshekinmaan olutta ja suunnitelmissa on myös biologisten viinien ottaminen valikoimiin.
Biologisesti viljeltyjä viinejä kutsutaan Suomessa usein luomuviineiksi, mitä ne eivät ole. Myös biologiset viljelijät ruiskuttavat viinirypäleensä yleensä useita kertoja kasvukaudessa kuparisulfaatilla, vaikkakin he välttävät synteettisiä ruiskutteita.
Varastoinnissa biologiset viljelijät lisäävät juomaan rikkidioksidia kuten kaikki viinin tuottajat. Sen puuttuminen hapettaisi viinin ja lisäisi bakteerikantoja. Viinin rikkidioksidi on myös syy monien punaviinistä saamaan allergiseen päänsärkyyn.
Sivu 6 / 9
