- Olet tässä:
-
Muita tekstejä
- Sarjakuva
Sarjakuva
Mika Lietzén: Taipumaton Tanner. Väinö Tannerin säätiö.
Sarjainfo (192, 3/2021 – Heikki Jokinen) Osuustoimintamies ja sosialidemokraattinen poliitikko Väinö Tannerista (1881 - 1966) on aina ollut monta eri mielikuvaa. Syitä on useita: hänen pitkä poliittinen uransa, ajan jyrkät ristiriidat sisällissodasta kylmään sotaan, lapualaisten ja kommunistien kauhumaalailu sekä Tannerin jäyhä peräänantamattomuus.
Suomen poliittisiin suurmiehiin hän kuuluu itsestäänselvästi. Tanner oli mukana aina ensimmäisestä eduskunnasta 1907 ja maailman ensimmäisen sosialistisen pääministeri Tokoin senaatista 1917 sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajuuteen 1963 asti.
Mika Lietzén ryhtyi kunnianhimoiseen työhön sovittaessaan Tannerin elämän Taipumaton Tanner -albumin 86 sarjakuvasivulle. Se vaatii tiukkoja valintoja.
Jaana Suorsa: Pena - runoilija ja kommunisti. Partuuna.
Sarjainfo (192, 3/2021 - Heikki Jokinen) Kerran oli aika, jolloin lehdistön seuraama kohujulkkis ei ollut tosi-tv-sarjan esiintyjä tai rockmuusikko. Runoilija Pentti Saarikoski (1937 - 1983) nousi nuorena julkisuuteen ja pysyi siellä koko ikänsä.
Julkisuus ei aina ollut mairittelevaa. Saarikosken tietoinen enfant terrible -rooli tarjosi helppoja maaleja: hänen alkoholinkäyttönsä, elämäntapansa ja provosoivat puheensa.
Komea työ runoilijana ja kääntäjänä tunnettiin ja tunnustettiin paremmin kulttuuria seuraavissa piireissä. Jo hänen kirjallisuuspalkintojensa lista on komea.
Jaana Suorsan Pena - runoilija ja kommunisti tiivistää Saarikosken elämän lyhyiksi episodeiksi. Suorsan huolella taustoittaman teoksen tärkeä lähde on Saarikosken kuusiosainen päiväkirjasarja.
Jouko Ruokosenmäki: Viime vuonna Frankfurtissa. Story House Egmont.
Sarjainfo (191, 2/2021 – Heikki Jokinen) Kävin Frankfurtin kirjamessuilla ensimmäisen kerran vuonna 1979. Kokemus jäi mieleen pysyvästi. Halli toisensa jälkeen kirjoja kaikilla Baabelin kielillä sekä kustannusoikeuksien ostajia ja myyjä.
Pelkästään Haus der Jugendissa järjestetty vaihtoehtoinen Gegenbuchmesse näytti silmiini yhtä isolta kuin Suomen kustannustoiminnan koko volyymi. Suomessa vaihtoehtoisen kustannustoiminnan hoiti tuohon aikaan lähinnä 1977 perustettu Love Kirjat.
Frankfurtin kirjamessut ja niiden yhtä mittavat kuin kolkotkin viivoittimella piirretyt hallit ja tornit antavat jo avauskohtauksessa sävyn ja taustan Jouko Ruokosenmäen albumille Viime vuonna Frankfurtissa. Pienen kielialueen kustannustoimittaja hämmentyy ja turhautuu valtavan kirjavuon äärellä.
Timo Ronkainen: Tintistä Fogeliin. Helmivyö.
Sarjainfo (191, 2/2021 – Heikki Jokinen) Sarjakuvakritiikki on yllättävän uusi laji Suomessa. Vasta 1980-luvun puolivälissä se rantautui sanomalehtiin vastaavin ehdoin kuin muukin taidekritiikki. Sitä ennen nähtiin yksittäisiä artikkeleita tai lyhyiden mainintojen koosteita.
Aloitin Helsingin Sanomien sarjakuvakriitikkona samoihin aikoihin kuin Sauli Pesonen Kalevassa, vuonna 1985. Tämä oli tuohon aikaan aivan uutta. Timo Ronkainen alkoi kirjoittaa sarjakuvakritiikkiä Karjalan maahan ja Karjalaiseen vuosina 1987 ja 1988.
Yhä sarjakuvasta eri medioihin kirjoittava Ronkainen (s. 1967) on siis ollut mukana pitkän osan sarjakuvakritiikkimme lyhyestä historiasta. Tintistä Fogeliin kokoaa yhteen hänen valikoituja sarjakuva-arvostelujaan vuodesta 2003 alkaen. Joukossa on lisäksi joitakin tekstejä 1980-luvun lopulta.
Sivu 7 / 22
