- Olet tässä:
-
Muita tekstejä
- Sarjakuva
Sarjakuva
Jarkko Räihä: Pekurinen. Suuri Kurpitsa 2021.
Antimilitaristi (4/2021 - Heikki Jokinen) "Mitä pahaa on siinä, että vastustaa sotaa ja pyrkii tekemään maailmasta paremman paikan kaikille?", kysyy Arndt Pekurinen häntä tutkivilta lääkäreiltä Jarkko Räihän sarjakuvakirjassa Pekurinen.
Se kertoo aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen (1905-1941) kohtalosta 1920-luvun lopun ja 1930-luvun alun Suomessa. Kirjan 172 sivua kattavat Pekurisen vaiheet pidätyksestä marraskuussa 1929 siihen, kun hän lopulta pääsi vankilakierteestä tammikuussa 1932.
Näinä vuosina Pekurinen edesauttoi johdonmukaisella pasifismillaan ensimmäisen siviilipalveluslain, Lex Pekurisen, säätämistä Suomeen huhtikuussa 1931.
H.Paakkanen: Tuomionpäivä. Zum Teufel. H.Paakkanen: Koiraeloa. Zum Teufel.
Sarjainfo (193, 4/2021 – Heikki Jokinen) Taiteen tutkimuksessa on termi Gesamtkunstwerk, suomeksi vaikkapa kokonaistaideteos. Sillä tarkoitetaan teosta, joka yhdistää useita taiteen lajeja.
Termi tulee vääjäämättä mieleen, kun lukee Heikki Paakkasen kirjoja ja seuraa hänen laajalle ulottuvaa taiteellista luomistaan. Paakkanen (s. 1948) liikkuu sulavasti esimerkiksi kuvituksen, sarjakuvan, animaation, perfomanssin, sanataiteen, esinetaiteen, kuvataiteen, prosessitaiteen, äänitaiteen ja esittävän taiteen maisemissa, lähinnä niiden rajoja venyttäen ja uhmaten.
Paakkasen taide ei kuitenkaan ole Gesamtkunstwerk an sich, sitä on hän itse. Heikki Paakkasen luova persoona on oleellinen ja erottamaton osa suurimmassa osassa hänen töitään.
Svensk seriehistoria - fjärde boken från Svenskt Seriearkiv. Seriefrämjandet.
Sarjainfo (192, 3/2021 - Heikki Jokinen) Kunnianhimoinen teossarja Svensk seriehistoria on edennyt neljänteen osaansa. Yli 300-sivuisen kirjan pääteemana on 1970-luku, sarjakuva-albumin kultakausi. Sarjan ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2005.
Kukin neljästä kirjasta koostuu perusteellisista yksittäisistä artikkeleista. Sarjan ensimmäisen osan teemana oli sarjakuvalehtien synty.
Toinen kirja paneutui 1960-lukuun. Artikkeleissa muun muassa käytiin perusteellisesti läpi piirtäjä Rolf Gohsin ura, selvitettiin kustantamoiden historiaa haastatteluin ja kerrottiin Ruotsin MAD-lehden vaiheet.
Mika Lietzén: Taipumaton Tanner. Väinö Tannerin säätiö.
Sarjainfo (192, 3/2021 – Heikki Jokinen) Osuustoimintamies ja sosialidemokraattinen poliitikko Väinö Tannerista (1881 - 1966) on aina ollut monta eri mielikuvaa. Syitä on useita: hänen pitkä poliittinen uransa, ajan jyrkät ristiriidat sisällissodasta kylmään sotaan, lapualaisten ja kommunistien kauhumaalailu sekä Tannerin jäyhä peräänantamattomuus.
Suomen poliittisiin suurmiehiin hän kuuluu itsestäänselvästi. Tanner oli mukana aina ensimmäisestä eduskunnasta 1907 ja maailman ensimmäisen sosialistisen pääministeri Tokoin senaatista 1917 sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajuuteen 1963 asti.
Mika Lietzén ryhtyi kunnianhimoiseen työhön sovittaessaan Tannerin elämän Taipumaton Tanner -albumin 86 sarjakuvasivulle. Se vaatii tiukkoja valintoja.
Sivu 7 / 24
