- Olet tässä:
-
Muita tekstejä
- Sarjakuva
Sarjakuva
Mika Lietzén: Alkoholi. Asema.
Sarjainfo (201, 4/2023 - Heikki Jokinen) Tämä on tarina kahdesta riippuvuudesta. Asunnostaan pois heitetyt mies ja nainen majailevat purettavassa tehtaassa Turun näköisessä satamassa, rahattomina ja juopotellen. Nainen on riippuvainen alkoholista, mies naisesta.
Mika Lietzénin Alkoholissa koko elämä kietoutuu riippuvuuksien ympärille. Viinaa saa trokareilta, juomiseen löytyy kavereita kaduilta. Ruokaa voi varastaa kaupasta. Asuntona palveleva tehdas rouhitaan pala palalta maahan, tilalle syntyy Telakkarannan "persoonallisia koteja".
Mies on niin mitätön, että poliisit eivät edes välitä viedä asiaa tutkittavaksi, kun saavat hänet kiinni myymälävarkaudesta. "Okei, antaa laputtaa" riittää.
Vaikka naisen ja miehen tilanne näyttää ulkoisesti samalta, näin ei ole. Naisen visio elämästä ulottuu hetken päähän. Fyysinen alkoholiriippuvuus määrää tahdin ja aggression suunnan. Naisen motiivit ja tausta jäävät tuntemattomiksi.
Juan Días Canales, Rubén Pellejero: Corto Maltese Berliinin yösoitto. Suomennos Heikki Kaukoranta. Jalava.
Sarjainfo (201, 4/2023 - Heikki Jokinen) Berliini, huhtikuu 1924. Corto Maltese kuulee, että hänen ystävänsä professori Steiner on kuollut. Hän alkaa etsiä Steinerin murhaajaa. Matka johtaa muun muassa esoteeriseen salaseuraan, äärioikeistolaisen järjestön etsimäksi sekä Berliinin yöelämään.
Oppaana kulkee itävaltalainen journalisti ja kirjailija Joseph Roth (1894 - 1939). Hänen tunnetuin teoksensa on suomeksikin käännetty Radetzky-marssi. Albumissa ahkerasti pulloa kallisteleva Roth joi itsensä kuoliaaksi Pariisissa 1939.
Yksi johtolanka johtaa toiseen hämäräksi käyvässä, tarot-korttien ympärille kääriytyvässä jutussa. Corto siirtyy Prahaan uusien salaisuuksien äärelle ja joutuu elokuvantekoonkin.
Keskeisessä osassa on todellinen äärioikeistolainen terroristijärjestö, Organisation Consul. Se murhasi muun muassa Saksan ulkoministeri Walter Rathenaun (1867 - 1922). Albumissa järjestöä johtava Tohtori Eichwald viittaa sen Saksassa 1920 perustaneeseen Hermann Ehrhardtiin (1881 - 1971).
Miguel Vila: Padovaland. Zum Teufel.
Sarjainfo (199, 2/2023 - Heikki Jokinen) Vuonna 1961 Michelangelo Antonioni tiivisti haastattelussa elokuviensa yhden läpikäyvän juonteen olevan La malattia dei sentimenti, tunnesairaus. Sitä kuvaavat ihmisten vieraantuminen, yhteisen kielen löytämisen vaikeus, toivon hiipuminen ja kyvytömyys kääntää todellisuus konkreettiseksi.
Miguel Vilan (s. 1993) Padovaland on saman tematiikan äärellä. Paikka on pohjoinen Italia, kuten Antionillakin, mutta nyt liikutaan nuoruuden epävarmuuden maisemissa. Monica Vittin oli tyydyttävä katselemaan taivaanrantaa, Padovalandin nuorten käsissä sykkivät koko ajan matkapuhelimet.
Kertomus liikkuu kaupunkien ja maaseudun välisellä ei-kenenkään-maalla. Pastelliväriset rakennukset, ostoskeskukset ja kaikkialle ripotellut asuintalot vieraanuttavat jo ympäristönä. Kuvissa vilahtaa itse Padovalandkin, Padovan vesipuisto.
Jorma Pitkänen: Näkymätön Viänänen. Unohdetun kansan kootut kärsimykset. Zum Teufel.
Sarjainfo (199, 2/2023 - Heikki Jokinen) Suomalainen lehtisarjakuva eteni vauhdilla 1970-luvun alussa. Silloin alkoivat esimerkiksi Veli-Pekka Alaren Pekko (1971), Timo Mikaman Allu Kaponen (1974), Mauri Kunnaksen Kotlant Jaarti (1974) ja Nyrok City (1975), Heikki-Pekka Miettisen Pahkeinen (1974) ja Ursula Niemistön Ursula (1975).
Aika oli kypsä ja kehitystä tuki suomalaista sarjakuvaa julkaissut, Joonas Savolaisen päätoimittama Sarjis-lehti (1972-74). Vuonna 1973 Sarjiksessa debytoi kuopiolaisesta mainostoimistosta työttömäksi jäänyt Jorma Jope Pitkänen (s. 1947).
Hänen sarjansa Näkymätön Viänänen oli rankan satiirinen kuvaus Näläkäjärvellä vaimonsa ja laajan lapsijoukkonsa kanssa elävästä pienviljelijästä ja ponunkeittäjästä. Miehestä näkyi vain lippalakki; näin näkymättömiä maaseudun pienviljelijät ovat Helsingin herroille.
Sivu 4 / 24
